Koonnut Paavo Makkonen, Kajaanin Kuvataiteilijat ry:n sihteeri

Lähdeluettelo:

Yhdistyksen arkisto

Kajaanin kaupungin arkisto

Kainuun maakuntakirjasto

Maistraatti

Patentti- ja rekisterihallitus

Aino Salovaaran valokuva- ja leikekansio (om. Aila Latipää) vuosilta 1957 – 1978

Hannele Pussisen muistelmat sekä valokuva- ja leikekansio vuosilta 1983 – 1990

Veikko Piipposen valokuva- ja leikekansio 1970 luvulta vuoteen 2004

Historiikki perustuu pöytäkirjoihin sekä lehtileikkeisiin ja valokuviin, toimintasuunnitelmiin ja toimintakertomuksiin. Historiikki ei pyri täydelliseen katsaukseen, koska mm vuosilta 1958 - 1974 käytettävissä oleva aineisto on puutteellinen. Kiitän Hannele Pussista tietojen etsimisestä ja muistelmista. Valokuvat ovat yhdistyksen omistamista kokoelmista, ellei toisin ole mainittu.

Tiivistelmä

Yhdistyksen perustaminen ja toiminnan tarkoitus

Yhdistyksen perustamisen aikoihin Kainuussa vaikutti useita nimekkäitä taiteilijoita mm Helmi Hämäläinen, T G Tuhkanen, H Ahtela, Emma-Irene Kivekäs, Rosa Arola ja Usko Nyström. Alkuperäinen idea kerhon perustamisesta on ilmeisesti lähtöisin säännöllisesti kokoontuneen neljän harrastajamaalarin (Veikko Forsberg, Ensio Hynynen, Harri Nyyssönen ja Henry Kykyri) mietteistä.  Henry Kykyrin muistelun mukaan (11 - 13.11.1994 Koti-Kajaani) yhtenä kimmokkeena yhdistyksen perustamiseen oli harmistuminen siitä, etteivät harrastajat päässeet mukaan silloisten ammattitaiteilijoitten yhteisnäyttelyihin. Mainualle ulottuvalla maalausreissulla Harri Nyyssönen sitten puki mietteensä sanoiksi ja loihe lausumaan kavereilleen ajatuksen oman kerhon perustamisesta. Hän olikin kokoonkutsujana, kun Kajaanin Seurahuoneelle kokoonnuttiin 2.4.1954 pohtimaan kerhon perustamista. Kokouksessa päätettiin pitää perustava kokous, jota varten laitettiin kutsu lehtiin.  

Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 12.4.1954 ja nimeksi tuli Kajaanin Kuvaamataiteen Harrastajat ry. Kokouksen puheenjohtajana oli Pekka Suhonen ja sihteerinä oli Veikko Forsberg. Lisäksi paikalla olivat Terttu Inberg, Jenny Paakki, Veikko Haapalainen, Olavi Pikkarainen, Tauno Koponen, Olavi Laine, Erkki Miettinen, Eero Hyvärinen, Henry Kykyri, Harri Nyyssönen, Ensio Hynynen, Jouko Toiviainen, Eino Lehtovaara, Leo Patjas ja Paavo Sairo, yhteensä 17 henkilöä.

Yhdistys liittyi 1957 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liittoon (SKjL).  Samana vuonna yhdistyksen nimi muutettiin Kajaanin Kuvataidekerho ry:ksi ja vuonna 1971 Kajaanin Kuvataiteilijat ry:ksi.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan tarkoituksena on hankkia jäsenilleen opetusta kuvataiteessa ja edistää paikkakunnan kuvataidetta sekä parantaa jäsentensä taiteellisia toimintaedellytyksiä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää yhteisiä maalaus- ja piirustustilaisuuksia, kursseja ja taide-esitelmiä sekä järjestää jäsentensä ja muiden taiteilijoiden näyttelyitä ja tekee aloitteita.  

Toiminta alkoi ripeästi ja jo perustamisvuonna järjestettiin ensimmäiset kurssit. Ensimmäinen yhteisnäyttely järjestettiin vuonna 1955.

Toimintaa on rahoitettu jäsenmaksujen ja avustusten turvin. Lisäksi on peritty osallistumismaksuja jäseniltä ja järjestetty arpajaisia, joissa on palkintoina ollut jäsenten taideteoksia.

Yhdistyksellä on ollut vuodesta 2007 lähtien sihteerin tekemät ja ylläpitämät kotisivut, www.kajaaninkuvataiteilijat.fi, joka on yksi merkittävä tapa esitellä yhdistystä, jäseniä ja toimintaa ulospäin sekä informoida jäsenkuntaa ajankohtaisista asioista.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Pekka Suhonen, Harri Nyyssönen, Jouko Toiviainen, Matti Koskela, Terttu Inberg, Kalevi Vähämaa, Anja von Zansen, Kalevi Tuhkanen, Antero Laine, Maija Ylikangas, Veikko Piipponen, Paavo Seppänen, Marja Ohtonen ja Arja Korolainen.

Jäsenistö

Yhdistyksessä on vaikuttanutkoko toiminnan ajan niin ammattitaiteilijoita kuin harrastajataiteilijoita. Yhdistyksen perustajajäsenet olivat kaikki taiteen harrastajia, joilla oli porvarillinen ammatti. Yhdistyksen kokelas- tai täysjäsenyydestä päättää hallitus. Kriteerinä valinnassa on töiden taso referensseinä teoskuvat, pidetyt näyttelyt, mahdolliset aikaisemmat jäsenyydet muissa taiteilijayhteisöissä ja taidekoulutus. Kokelasjäsenyys muuttuu täysjäsenyydeksi pääsemällä yhdistyksen hyväksymään jyrytettyyn näyttelyyn. Yhdistyksenä emme tee eroa jäsenten välillä, vaan kaikki jäseneksi hyväksytyt ovat samalla viivalla samanarvoisina.

Yhdistyksen jäseninä ovat olleet monet kainuulaisille tutut taiteilijat, valtakunnallisesti merkittävimpänä Matti Koskela sekä mm. Veikko Forsberg, Ensio Hynynen, Terttu Inberg, Tauno Koponen, Henry Kykyri, Olavi Laine, Jaakko Leppänen, Kaarlo Mikkonen, Aino Salovaara, Jouko Toiviainen, Kalevi Tuhkanen, Paavo Seppänen ja Kalevi Vähämaa. Monet tämän päivän tunnetuista kainuulaisista taiteilijoista kuuluu myös yhdistykseen.

Yhdistyksen jäsenet voivat hakea kaikille avoimien SKjL:n vuosi- ja teemanäyttelyiden lisäksi SKjL:n jäsenjärjestöille suunnattuihin ns. vaihtuviin näyttelyihin joita järjestetään aikaisempien SPIRAALI näyttelyiden sijaan. Monet jäsenemme ovat vuosien aikana onnistuneet pääsemään kyseisiin näyttelyihin samoin kuin myös muihin valtakunnallisiin näyttelyihin.  Heti liittymisvuonna 1957 SKjL:n näyttelyyn Lahdessa osallistui Matti Koskela, Reino Moilanen ja Aino Salovaara. Sen jälkeen osallistuneista mainittakoon mm Terttu Inberg, Eino Lehtovaara, Jaakko Leppänen, Kaarlo Mikkonen, Olavi Laine, Matti Hynynen, Erkki Simula, Taina Kokkonen, Paavo Seppänen, Mauno Keränen, Paavo Makkonen ja Kaarina Kuusisto-Lukkari. 

Yhdistyksen jäsenmäärä pysytteli pitkään 20 – 40 välillä ollen keskimäärin n. 30 jäsentä. Vuonna 2004 50v juhlanäyttelyn yhteydessä jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui 51 henkilöön kun näyttelyn jyrytyksen läpäisseet kokelasjäsenet hyväksyttiin yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi. Vuodesta 2004 jäsenistä on jäänyt pois eri syiden takia n 20 henkilöä ja uusia jäseniä on tullut yhdistykseen n 40. Poisjäännin syistä voisi mainita ikääntymisen lisäksi paikkakunnalta muutot ja se, ettei yhdistys ole vastannut eronneen jäsenen odotuksia. Tästä huolimatta jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti ja siihen vaikuttavia tekijöitä on ollut mm kahden taideseuran toiminnan hiipuminen Kajaanissa ja niiden jäsenien hakeutuminen yhdistykseemme. Koulutus- ja näyttelytoimintamme on myös houkutellut mukaan uusia jäseniä. Yhdistyksen kotisivut on ollut merkittävä foorumi, jonka avulla on ollut helppo tutustua yhdistykseen ja saada tietoa yhdistyksen toiminnasta. Viimeisten vuosien aikana suuri osa jäsenhakemuksista on tullut kotisivujen kautta.

Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmäärä on yli 70 ja mukaan on tullut enemmän ammattimaisesti työskenteleviä taiteilijoita ja taidekoulutuksen saaneita.  Tämä on vankka osoitus yhdistyksen tarpeellisuudesta ja kiinnostavuudesta myös tänä päivänä.

Tänä päivänä jäsenistöstä lähes puolet on suorittanut jonkin asteisen taidekoulutuksen (vähintään Limingan taidekoulu tai vastaava määrä opintopisteitä),toimivat vapaina taiteilijoina tai ovat taiteen parissa päätoimisesti työskenteleviä tai työskennelleitä (mm graafinen ala ja taidealan opetus). Myös muut jäsenet ovat käyneet useita enimmäkseen kansalaisopistojen tai vastaavien järjestämiä pitkäkestoisiakin kursseja.

Koulutustoiminta

Koko toiminnan ajan pääpaino yhdistyksen toiminnassa on ollut järjestää jäsenille koulutusta sekä tilaisuuksia esitellä tuotantoaan näyttelyissä. Jo perustavan kokouksen pöytäkirjan 11. pykälä kuuluu: ”Päätettiin kokoontua Kajaanin joen sillalle toisena pääsiäispäivänä piirustusvälineet mukana”.

Toimintansa aikana yhdistys on järjestänyt lukuisia taidekursseja jäsenilleen joko puhtaasti omana kurssina tai yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Kursseilla on ollut kouluttajana useita valtakunnan tason taiteilijoita. Opettajista mainittakoon mm H  Ahtela, Emma Irene Kivekäs, Helmi Kuusi, Risto Kivi, Tulikki Pietilä, Aarre Ahtaja, Jouko Lapintie, EvaCederström, Veikko Takala, H Marila, Eino Vesalainen, Vladimir Koptef, Kaarlo Mikkonen, Pentti Meklin,  Liisa Linkola, Juhani Tuominen, Marika Nilosaari ja Jaakko Heikkinen.  Viime vuosina yhdistys on järjestänyt mm akvarellikursseja sekä puupiirros- ja tussilaveerauskurssin. 

Merkittävänä ja suosittuna koulutusmuotona on ollutpiirustus- ja maalausillat (mm. elävän mallin piirustusillat), joita on järjestetty alkuajoista lähtien. Piirustus- ja maalausilloissa on taitojaan käynyt harjaannuttamassa moni jäsenemme.  Kurssien järjestämisessä tärkeimpänä yhteistyökumppanina on ollut Aalto kansalaisopisto (aikaisemmin Työkeskus Kainula ja Kainula kansalaisopisto) varsinkin niinä vuosina kun yhdistyksellä ei ole ollut omia tiloja.

Myös opintomatkat ja ekskursiot ovat osa koulutusta.  Retkiä on tehty toiminnan aikana mm Tukholmaan, Retrettiin, Reidar Särestöniemen museoon, Kuopion ja Oulun taidemuseoihin, Eeva Ryynäsen ja Terttu Ollikaisen ateljeeseen. Onpa käyty jopa Leningradissa saakka vuonna 1972 tutustumassa paikalliseen taide-elämään.

Alkuvuosien jälkeen kansalaisopistojen merkitys kurssien järjestäjänä on kasvanut, mutta jäsenille suunnattuja lyhyitä teemakursseja kaivataan edelleen. Jatkuvaa tavoitteellista taidekoulutusta ei Kajaanista tänään löydy.

Näyttelytoiminta

Ulospäin näkyvimpänä toimintana taiteilijoilla ja yhdistyksellä on näyttelyiden järjestäminen.  Näitä ei ole järjestetty pelkästään Kajaanissa tai muualla Suomessa, vaan toiminnan aikana on viety yhteisnäyttelyitä myös ulkomaille mm Donin Rostoviin, Saksaan, Unkariin ja Ruotsiin. Kotimaassa on vierailtu yhteis-/vuosinäyttelyiden puitteissa mm seuraavissa paikoissa: Kemi, Iisalmi, Kuopio, Helsinki (Ostrobotnia), Lapinlahti, Ylivieska, Raahe ja Nurmes. Viimeisin vierailu tehtiin vuonna 2013 Ylivieskaan, jossa oli teemanäyttely ”Kosketus”. 

Alkuvuosina kaupungintalo oli käytettävissä näyttelytilana ja myöhemmin yhteisnäyttelyt järjestettiin usein joko lyseon tai Työkeskus Kainulan tiloissa.  Eino Leino – talon alkuvuosina (1979 – 1989) ja Kajaanin Taidehallin (1976 - 1993) toiminnan aikana on yhdistyksellä ollut tilaisuus vuosittain yhteisnäyttelyiden järjestämiseen näiden tiloissa.  Ilahduttavasti yhteistyö Eino Leino – talon kanssa on virinnyt uudelleen ja vuoden 2012 yhteisnäyttelyn jälkeen useat jäsenemme ovat kesäisin päässeet esittäytymään talon näyttelytilassa. Kajaanin taidemuseossa on yhdistyksemme voinut järjestää 50v ja nyt 60v juhlanäyttelyn.

Valitettavasti Kajaanissa on koko toiminnan ajan ollut puutetta kunnollisista näyttelytiloista, eikä viime vuosinakaan ole ollut käytettävissä tarpeeksi isoa varsinaista näyttelytilaa, jossa olisi voinut järjestää vuosittaisia yhteisnäyttelyitä vaan on hyödynnetty mm tyhjentyneitä liiketiloja. 

Jäsenten yksityisnäyttelyitä on edellä mainittujen tilojen lisäksi pidetty kirjastossa, liikkeiden tiloissa, ikkunagallerioissa jne.  Yksityisnäyttelyitä on järjestetty aktiivisesti myös eri puolilla Suomea.

Näyttelyiden ja koulutustoiminnan lisäksi on järjestetty mm illanviettoja ja pikkujouluja.

Toimitilat ja yhteiskunnan tuki

Käytännöllisistä toimitiloista samoin kuin näyttelytiloista on ollut koko toiminnan ajan puutetta. Tilapäistä helpotusta tuli kun pitkän odottelun jälkeen yhdistys sai kaupungilta vuonna 1987 ns. Karvosen talosta kaksi huonetta. Vuonna 1989 tuli muutto vanhan vesilaitoksen tiloihin, missä yhdistyksen kokoukset ja pikkujoulut pidettiin. Vuonna 1995 tuli häätö vesilaitoksen tiloista ja tilalle saatiin Sotkamontie 6:sta eli entisen Kajaanin kerhon yläkerrasta kaksi huonetta. Rakennus purettiin vuonna 2007, jonka jälkeen kaupungilla ei ole ollut tarjota kohtuuhintaista toimitilaa. Senaatti kiinteistöllä ja yksityisillä kiinteistön omistajilla olisi kyllä tiloja tarjolla käypään neliöhintaan, mutta yhdistyksellä ei ole minkäänlaisia taloudellisia resursseja tilojen vuokraamiseksi. Tilaongelmien takia yhdistys on etsinyt yhteistyökumppaneita joista merkittävin on ollut Aalto kansalaisopisto.

Viime vuosina yhteiskunta on kohdentanut vähentyneet avustukset pääsääntöisesti yksittäisille taiteilijoille tai vapaille taiteilijaryhmille. Esimerkiksi vuonna 1988 yhdistys sai avustuksia läänin taidetoimikunnalta ja kaupungilta yhteensä 14700 mk, joka vuoden 2013  Suomen Pankin rahanarvo indeksin mukaan vastaa 51000 mk eli n 8500 €. Lisäksi vuonna 1988 oli yhdistyksellä omat tilat, mahdollisuus yhteisnäyttelyiden pitämiseen Kajaanin Taidehallissa ja Eino Leino – talolla.  Vertailun vuoksi vuonna 2013 yhdistys sai yhteiskunnan avustusta yhteensä 200 €.

Mainittakoon, että Läänin taidetoimikunta ei pitänyt 60v juhlanäyttelyn tukemista tarpeellisena eli emme saaneet hakemaamme kohtuullista summaa kustannuksiin. Tätä taustaa vasten yhdistys osaa todella arvostaa Taidemuseon kädenojennusta juhlanäyttelyjen järjestämisestä tiloissaan.

Katsaus taaksepäin

1950 lukua yhdistyksen alkuvuosina leimasi todellinen pioneerihenki. Taiteilijajäsenillä oli palava into ja tarve saada taiteen opetusta mikä välittyy tosi vahvana lehtiartikkeleista ja muistiinpanoista. Kursseja ja maalausleirejä järjestettiin runsaasti ja panostettiin korkeatasoisiin opettajiin.  H. Ahtelan ja Risto Kiven panos kouluttajana oli huomattavaa. He olivat hyvin vahvoja esikuvia jäsenten kehittymisessä taiteilijana. Samoin kerholaiset paneutuivat tosissaan myös näyttely-toimintaan. Alkuaikojen näyttelyt Kaupungintalolla olivat suorastaan tapaus Kajaanissa, mikä huomioitiin näyttävästi myös lehdistössä.

1960 luku oli tasaantumisen aikaa, kerholaiset vakiinnuttivat asemansa merkittävinä taiteenharrastajina Kajaanissa. 10v juhlavuodesta kertovassa Kainuun Sanomien artikkelissa 7.8.1965 todettiin näyttelytilojen puutteen vaikuttavan merkittävästi yhdistyksen toiminnan aktiivisuuteen.  Vuosikymmenen toiminnasta löytyy vähän dokumentoitua tietoa.

1970 luvulla tulee mukaan uusia nuoria tekijöitä ja myös yhteiskunnan kulttuuritoimi alkoi järjestää taidetapahtumia enenevässä määrin. Mukaan tuli myös kulttuuriavustukset niin yhdistyksille kuin yksittäiselle taiteilijalle. Näyttely- ja koulutustoiminta vilkastuu. Kajaanin taidehalli ja Eino Leino – talo tarjosivat yhteisnäyttelytiloja. 20v juhlanäyttely pidettiin entisen Lyseon tiloissa.

1980 luvun voi sanoa olleen kulta-aikaa yhdistyksen toiminnassa.  Käytettävissä oli kohtuullisen hyvät näyttelytilat niin vuosi- kuin kesänäyttelyiden järjestämiseen. Tiloissa saivat jäsenet järjestää myös yksityisnäyttelyitä. Saatiin omat toimitilat, joissa voitiin säilyttää tarvikkeita, pitää tilaisuuksia ja käyttää pienimuotoisina työtiloina. Yhteiskunnan rahallinen tuki toiminnalle oli myös merkittävä jonka turvin voitiin järjestää mm koulutusta ja ekskursioita.  Tapahtumia ja toimintaa järjestettiin paljon.  Vierailunäyttelyt järjestettiin Kemissä ja Saksassa Hombergissa ja Fritzlarissa. 30v juhlanäyttely pidettiin Taidehallissa.

1990 luvulla toimintaan vaikutti yhteiskunnan tuen radikaali väheneminen ja Taidehallin toiminnan loppuminen vuonna 1993. Yhdistyksen 40v juhlanäyttely järjestettiin Kaupungin kirjastossa. Yhdistys järjesti akvarellikurssin Kaukametsä opiston tiloissa, toimitiloissa pidettiin mallinpiirustus ja maalaus iltoja. Merkittävinä ja työteliäinä tapahtumina olivat vierailunäyttelyt Kemiin, Saksaan ja Ruotsiin.

2000 luvun alkupuolella yhdistys sai piristysruiskeen 50v näyttelyn myötä, kun mukaan tuli uusia jäseniä ja heidän myötä lisääntyi koulutus- ja näyttelytoiminta. Suurina haasteina toiminnan järjestämisessä on ollut taloudellisten resurssien vähyys ja omien toimitilojen puute vuosikymmenen lopulla. Juhlanäyttelyn jälkeen oli joka vuosi yhteisnäyttely.  Kajaanin lisäksi näyttelyitä järjestettiin vuonna 2007 Iisalmen Art Anna taidehallissa ja vuonna 2009 Raahen Myötätuuli Galleriassa 55v juhlanäyttely.

2010 luvun alku alkoi jo vakiintuneeseen malliin koulutuksen ja vuosinäyttelyiden merkeissä. Järjestettiin puupiirroskurssi ja kaksi tussilaveerauskurssia. Kajaanin lisäksi yhteisnäyttelyitä järjestettiin vuonna 2011 Nurmeksen Tyko Galleriassa ja vuonna 2013 Ylivieskan Akustiikka talossa.

Katse eteenpäin

Näyttely- ja koulutustoiminta on jatkossakin tärkeä toimintamuoto, joihin osallistumalla tutustutaan myös toisiin jäseniin. Historiankin valossa näyttelytilojen saaminen vuosittaisiin yhteis- ym. näyttelyihin on ensiarvoisen tärkeää yhdistyksen ja jäsenten kannalta.  Toivomuksena on, että esimerkiksi Kajaanin taidemuseossa voitaisiin järjestää useammin yhteisnäyttely. Yhdistykselle riittäisi lyhyempikin jakso suurten näyttelyjen välissä, järjestelytehtäviin löytyy kyllä aktiivista talkooporukkaa.

Yhteistyökumppaneiden saaminen liike-elämän puolelta voisi tuoda taloudellistakin hyötyä yhdistykselle. Profiilin nostaminen niin kaupungin kuin läänin taidetoimikunnan suuntaan voisi olla tarpeen.

Merkittävä kanava yhdistyksen ja jäsenten näkyvyyden lisäämiseksi on hyödyntää enemmän kotisivujen tyyppistä taloudellisesti edullista mediaa. Tällä hetkellä kotisivujen yksittäisillä sivuilla käydään kuukausittain n. 1000 kertaa. Yhdistys toivoo mahdollisimman monen jäsenen osallistumista sivuston kehitystyöhön uusin ideoin.

 Juhlavuoden päättää Kajaanin Kuvataiteilijat ry:n 60v juhlanäyttely ”MUUTOKSEN TUULET” Kajaanin taidemuseossa. Näyttelyssä on esillä vain yhdistyksen jäsenten uusia teoksia, jotka tarjolla olevista töistä valitsee Espoon modernin taiteen museo EMMAN intendentti Henna Paunu.  Näyttelyn avajaiset on 10.12.2014 klo 17.00 – 19.00 ja näyttely on avoinna yleisölle 11.12.2014 – 18.1.2015 Taidemuseon aukioloaikoina.